Uutisia ja tarjouksia: Au pairiemme tarinoita

Meten au pair -vuosi

Isäntäperheeni oli aivan loistava. Varmasti paras! Isäntäperheeseeni kuuluivat toisinaan työkiireinen perheen äiti, aina hymyilevä isä sekä au pair vuoteni aikana 12- ja 15-vuotta täyttäneet "pikkusiskoni". Perheen vanhemmat olivat todella asiallisia ja aina joustavia viikko-ohjelmani suhteen. Jos he eivät joskus oikeasti tarvinneet minua esim. myöhäisempään iltaan, vaikka viiko-ohjelmani sanoikin niin, eivät he koskaan "laittaneet" minua työskentelemään ns. turhan takia. Jousto toimi kyllä todellakin aina molemmin puolin ja näin yhteistyö perheen kanssa toimi loistavasti, eikä minullakaan ollut koskaan mitään vastaan sanomista. Tunsin todella olevani kuin oikea perheen jäsen. Perhe oli lisäksi todella aktiivinen ja he reissasivatkin jonkin verran, viikonlopun mökkireissusta aina pidempiin kesä kahden viikon lomamatkoihin. Itse myös aktiivisena, urheilullisena ja seikkailunhaluisena, olimme täydellinen "match". Koin ikimuistoiset lomamatkat isäntäperheeni kanssa melonnan ja laskettelun parissa. Vapaa-aikaa järjestyi myös omia lomareissuja varten ja tulihan siinä Yhdysvaltoja hieman kierrettyäkin vuoden aikana. Havaijin saaret, Chicago, Colorado ja New York City, tässä nyt muutamia mainitakseni.

Tokikin viihdyin myös isäntäperheen ja etenkin tyttöjen parissa. Työnteko ei tuntunut työnteolta juuri ollenkaan, kun todella nautin näiden kahden nuoren neidin seurasta. Olivathan minun host kids:it myös hieman yleistä ikäluokkaa vanhempia, eivätkä niin paljon hoitoa ja huolenpitoa kaivanneetkaan. Minun tehtäväni olikin ennemminkin toimia hyvän ja terveen kasvun roolimallina, ikään kuin isosiskona, huolehtia joistakin perustarpeista ja olla heille seurana, aktivoijana, tukena ja apuna tarpeen vaatiessa, läksyn kuulustelijana sekä autonkuljettajana erilaisiin harrastuksiin ja koulun jälkeisryhmiin ja -tapahtumiin. Tyttöjen kanssa yhteinen sävel ja oma huumori löytyivät nopeasti. Koulun jälkeen, tyttöjen läksyiltä ehdittyä kehissä oli monenlaisia aktiviteetteja, erilaisista peleistä, urheilusta ja ulkoilusta, käsitöihin, erilaisiin projekteihin ja leivontaan ja ruuanlaittoon saakka.

Kuukausittaiset Au Pair tapaamiset olivat hyvä alku uusien ystävyyssuhteiden luomiselle. Omat kaverit löytyivät sitten kyllä ja todelliset ystävyyssuhteet alkoivat hahmottua kuitenkin hyvin nopeasti. Olen äärettömän onnellinen saadessani niin hyviä, elinikäisiä ihmissuhteita. Nyt minulla on ihania ystäviä ympäri maailmaa. Uskon vahvasti että tämä yhteinen jaettu kokemus ja seikkailumatka tuo meitä au paireja ihan toisellalailla yhteen ja siksi nämä myöskin myöhemmällä iällä luodut ystävyyssuhteet ovat vieläkin tiiviimpiä. Me tarvitsemme toistemme tukea ja nämä ystävät muodostuivat todella tärkeiksi. Omalla kohdallani voin myöskin sanoa että olen todella iloinen siitä että minulla oli mahdollisuus tutustua ja saada ystäviä myös paikallisista Amerikkalaisista. Heidän tietämyksensä ja tuntemuksensa, oman kaupunkinsa mahdollisuuksista ja heidän kielitaitonsa, avasi aivan toisenlaiset mahdollisuudet uuden oppimiseen ja mm. englanninki elen kehittymiseen, joka johti kaiken kaikkiaan täydelliseen kokemukseen. Yhteenvetona, au pair vuoteni oli pelkästään kaikin puolin aivan mahtava, täydellinen.
Mette Hämäläinen, Madison - Wisconsin

Katin tarina

Minun au pair -vuoteni oli elämäni paras vuosi tähän mennessä. Sitä tunnetta on vaikea sanoin kuvata kun saa tulla osaksi toisten perhettä, elämää ja tuntea kuuluvansa perheeseen. Minut otettiin todella hyvin vastaan ja tunsin heti oloni kotoisaksi. Tottakai jännitti kun kaikki oli uutta, mutta äkkiä siihen tottui.

Minun host perheeseeni kuului host isä ja äti ja kaksi lasta, tyttö 8v ja poika 6v. Perheessä oli myös lemmikkeinä koira ja kissa. Minun tyypilliseen päivääni kuului lapsien herättäminen, aamupala, aamutoimissa avustaminen ja laittaminen heidät valmiiksi kouluun. Kun lapset olivat koulussa minulla oli vapaata. Sinä aikana hoidin lasten pyykit ja kaupassa käynnit yms. Kävin myös läheisellä kuntosalilla, jumpissa ja uimassa päivällä kun perhe osti minulle vuoden jäsenkortin.

Vein usein lapset uimaan koulun jälkeen tai sitten menimme vapaaseen saliin leikkimään ja jumppaamaan yhdessä. Kun lapset tulivat koulusta kotiin, niin söimme välipalaa, teimme läksyt yhdessä ja leikimme. Kun vanhemmat tulivat kotiin illalla niin minulla oli vapaata. Autoin paljon kotiaskareissa ja vietin muutenkin paljon aikaa heidän kanssaan.

Rakastin yhteisiä illallisia perheen kanssa. Tosi harvoin työskentelin viikonloppuisin. Joskus kun vanhemmat menivät ulos niin jäin illaksi lasten kanssa. Host vanhemmat matkustivat paljon työnsä takia, niin minua tarvittiin siellä senkin takia. Tunsin olevani suureksi avuksi heille. Minulla oli auto käytössä ja iso oma huone. Ajoin lapsia harrastuksiin ja kavereille paljon, joten oma auto oli välttämätön. Ajoin Ohion ajokortinkin kansainvälisen korttini lisäksi, kun vanhemmat sitä vaativat.

Alkuun meillä oli ongelmia tytön kanssa kun hänellä oli hieman vaikeaa sopeutua au paireihin ja muutenkin hänellä oli hieman ongelmia. Heillä oli ollut au pair meksikosta ennen minua, ja muutos oli suuri. Siitä yli päästyä ajan kanssa, niin olin kuin isosisko hänelle. Hän kiintyi minuun todella ja oli hienoa päästä vaikuttamaan toisen elämään niinkin paljon ja auttamaan häntä kasvamaan. Meistä tuli todella läheiset tytön kanssa. Autoin häntä käsittelemään omia tuntemuksiaan ja hän oppi luottamaan minuun. Hän oppi päästämään jonkun lähelleen ja hän oppi todella välittämään. Hän oppi halaamaan ja puhumaan tunteistaan. Se kaikki oli todella mahtavaa, jota ei pysty sanoilla kuvailemaan. Pojan kanssa oli aina helppoa. Me tultiin todella hyvin toimeen. Me leikittiin paljon ja pelattiin kaikenlaisia pelejä. Poika oli todella fiksu ikäisekseen. Oli mahtava päästä seuraamaan kuinka hän oppi ajamaan pyörällä, lukemaan ja kasvamaan. Lapset tulivat todella rakkaiksi ja läheiseksi minulle vuoden aikana, niin kuin vanhemmatkin ja pidän heihin vieläkin yhteyttä vaikka au pair -vuodestani on jo aikaa. Host äitini usein sanoikin minuaan ottolapsekseen, koska niin perhenjäseneltä tunnuin. Meillä oli todella hyvät välit hänen kanssaan ja puhuimme kaikesta. Hän on minulle kuin toinen äiti. Ja host isän kanssa meillä oli todella hyvät välit. Hän oli hauska ja usein hän kertoi aivan uskomattomia tarinoita, jotka muistan vieläkin. Pelkkänä au pairina oleminen voi olla paljon muutakin kuin työtä. Se voi antaa paljon takaisin jos uskaltaa antaa jotain itsestään. Aupairina oleminen voi olla paljon mahtavampaa kuin mitä ikinä osaatkaan kuvitella.

Sain todella hyvän ystävän vuoteni aikana. Hän oli au pair Saksasta ja hän asui aika lähellä. Teimme kaikkea yhdessä ja meistä tuli todella läheisiä. Pidämme vieläkin yhteyttä ja tänä kesänä menen hänen luokseen. Tapasin myös paljon muitakin kavereita au pair -tapaamisten kautta monista eri maista. Pääsin matkustamaankin jonkin verran. Kävin New York cityssä kaksi kertaa, Bahamalla kaksi kertaa ja Bostonissa. Aupair-vuoteni aikana opiskelin englantia koko vuoden. Kävin englannin tunneilla kerran viikossa. Keväällä pääsin opiskelemaan ensihoitoa Cleveland Clinicin Emergency Medical Technicians-Basic kurssille EMS Academyyn. Valmistuin sieltä ensimmäisen asteen ensihoitajaksi. Se oli ammattiin johtava tutkinto ja sillä olisin voinut työskennellä Amerikassa ensihoidon parissa. Kurssi kesti 3kk ja oli todella intenssiivinen ja vaikea kurssi, jonka eteen piti lukea ja tehdä paljon töitä. Se auttoi minua paljon Suomessakin, sillä opiskelen parhaillaan sairaanhoitoa. Kasvoin henkisesti todella paljon vuoden aikana ja lähtiessäni tuntui kuin pala minua olisi jäänyt sinne. En voinut jäädä toiseksi vuodeksi, vaikka olisin kuinka halunnut, koska opintoni alkoivat Suomessa.

Au pair -vuoteni antoi siis paljon enemmän kuin mitä uskalsin odottaa. Olisi niin paljon kerrottavaa, mutta tässä lykykäisyydessään au pair -vuodestani.
Kati Rouhiainen, Cleveland - Ohio

 



Paluu